Taas on mennyt pari viikkoa hujauksessa. Nelma on ollut mukanani koululla, kun olen päivystänyt pari viikkoa. Vielä viikko päivystystä jäljellä, muttei onneksi joka päivä tarvitse neitiä raahata mukaan. Edellisviikonloppuna tein Nelmalle vähän pidemmän verijäljen koulun metsässä. Nelma oli innoissaan, kun tajusi mitä pääsee tekemään ja nuuskutteli maata jo kävellessämme jäljen suuntaan. Alkumakauksen ja kulmat Nelma nuoli ja jäljen alussa oli vauhtia taas reippaasti, mutta kulki kuitenkin aika hyvin jälkeä pitkin. Välillä kun poikkesi jäljeltä niin riitti sana "ei" ja kehoitus "jälki", niin jatkoi taas jäljellä. Ojanylityksiä oli kaksi ja ne meni hyvin. Maasto oli suht helppoa ja jäljen päässä oli luunpala, jota jäi tyytyväisenä syömään.

Viime keskiviikkona oli taas tokotreenit ja Nelma oli aluksi vähän vaisulla tuulella, luultavasti väsymys painoi päälle päivystyksen vuoksi. Mutta piristyi se sentään vähän, kun pidettiin taukoa välillä. Harjoiteltiin leikkimään oikein patukalla ja jotain ihan perusjuttuja. Harjoiteltiin myös palkkaamaan oikein, eli ensin kehu ja sen jälkeen vasta nami. Otin yhden noudon ja se sujui hyvin. Luoksetulossa keskittyminen välillä herpaantui ja saattoi tarvita kaksi käskyä, kun alkoi katselemaan muiden touhuja. Tuli kuitenkin luokse hyvällä vauhdilla.

Viime viikolla koulun pellolla tehtiin Nelmalle pari markkeeraustehtävää siipidameilla parin koulukaverin avustuksella. Olin oikein tyytyväinen Nelman vauhdikkaaseen hakuun ja palautuksiin. Yksi tehtiin niinkin, että kun palautti toista, niin toinen lensi, joten sitä ei nähnyt ja silti lähti innokkaasti hakuun. Myös metsälenkillä tein yksi päivä pienen hakuruudun.

Netta nähtiin lauantai-päivällä metsälenkin yhteydessä ja se on yhtä kiltti tapaus kuin ennenkin. Vielä tyttö ei pysy Nelman perässä juoksuleikissä, mutta ehkä jonain päivänä Nelma-täti hämmästyy.. ;)