Tänään nautittiin Naantalin auringosta kirjaimellisesti kun käytiin metsälenkki serkkuni ja tämän 1-vuotiaan brasilianterrieri Remun kanssa. Nelma nössöili tapansa mukaan ja antoi Remun nylkyttää vaikkei kovin tyytyväiseltä näyttänytkään. Muutaman kerran ärähti kunnolla ja se rauhoittikin tilanteen, mutta vain hetkeksi. Ulkona Nelma the nopea pääsi karkuun, mutta sisällä joutui olemaan rakkaudenosoitusten kohteena. Vasta kun sai ihanan hirvenluun syötäväkseen, niin jaksoi pitää puoliaan ja väläytteli matalan murinan kera hampaitaan. Nelman hurja puoli saisi useamminkin olla esillä urosten seurassa, mutta usein kestää, ennen kuin viitsii edes murista. Mutta ehkä se vielä joskus ymmärtää helpottaa elämäänsä. :)

Juostaan...

...ja juostaan...

Nelma yritti saalistaa sorsia pellolla.. Ja tosiaan pelto kyseessä, vaikkei veden määrästä uskoisikaan. Ei tainnut olla helppo maasto, kun upposi mahaa myöden kuraan ja Nelma jätti leikin sikseen..

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis :D

Rakkauden osoitusten pakenemista..

Herkkä hetki ... taisi ilmeestä päätellen olla myös Nelman mieleen... ;)